HOJKS

• Ammatillisten perustutkintojen vaatimukset määritellään alakohtaisissa valtakunnallisissa opetussuunnitelma perusteissa
• Eritysopetusta saavan opiskelijan tavoitteena on suorittaa ammatillinen perustutkinto, mikä tarkoittaa hyväksyttävän arvosanan saavuttamista kaikissa tutkintoon kuuluvissa sisällöissä
• Erityisopetuksessa tutkintovaatimusten tavoitteita on mahdollista mukauttaa ja opiskelijalle voidaan tarjota yksilöllisiä tuki-, opiskelijahuolto- ja kuntoutuspalveluja
• Opetus on mukautettava siten, että opiskelija mahdollisimman suuressa määrin saavuttaa opetussuunnitelman perusteissa asetetut tavoitteet
• Sosiaali- ja terveysalalla merkittävät mukautukset voivat vaikuttaa tutkintotodistuksen saamatta jäämiseen.

Tutkinnon suorittaminen erityisopetuksessa



Jokaiselle opiskelijalle laaditaan HOPS eli henkilökohtainen opiskelusuunnitelma. Mikäli tutkintotavoitteista joudutaan poikkeamaan, mukauttamiset merkitään HOJKS:iin. Tällöin määritellään opiskelijan yksilölliset tavoitteet, jotka toimivat arvioinnin perusteena.

Mukauttaminen voi liittyä

• koko opetussuunnitelman tasoon
• oppimäärään (ydinaines, keskeiset tavoitteet)
• oppimisympäristöön liittyvä mukauttaminen.

Mukauttaminen voi tarkoittaa esim:

Tavoitteet yksilöllistetään

• Mukautetut tavoitteet voidaan tehdä opiskelijalle yhteen tai useampaan opintokokonaisuuteen.
• Suppeampia tavoitteita
• Tavoitteiden saavuttamista arvioidaan koko koulutuksen ajan
• Toiminta dokumentoidaan luotettavasti.

Opiskellaan vain ydinasiat

• Mitään ei jätetä pois, vaan kaikista ydinasiat
• Enemmän ohjausta ja tukea.

Opiskellaan toisella tavalla

• Pidennetty opiskeluaika
• Työssäoppimista lisätään
• Erialaisia oppimateriaaleja
• Erityisiä opetusmenetelmiä
• Tuettuja oppimisympäristöjä.

Yleiset mukautukset

• Yleiset mukautukset otetaan käyttöön kun todetaan, että opiskelija ei voi saavuttaa T1 –tason tavoitteita
• Tunnistetaan opiskelijan oppimisen esteet
• Keskustellaan opiskelijan ja huoltajien kanssa
• Laaditaan suunnitelma yhdessä opiskelijan, opettajan ja opiskelijahuollon kanssa
• Mukautetut tavoitteet käyttöön / tietoon kaikille opiskelijaa ohjaaville opettajille
• Opiskelijaa ohjataan yksilöllisesti opintokokonaisuuden suorittamisessa
• Arvosana-asteikko K* – H*- T1* (syksystä 2009 lähtien) , jolloin tavoitekuvaukset on tehtävä kaikille tasoille
• Mukautetut opiskelutavoitteet johdetaan siten, että K* on vaatimustasoltaan alempi kuin T1-tason tavoitteet
• K*:n tavoitteiden tuottaminen aloitetaan T1-tasoa tarkentamalla
• Mukautetut tavoitteet laaditaan kaikille niille opintokokonaisuuksille, jotka mukautetaan.

Mukautettuja tavoitteita laadittaessa lähdetään ydinainesanalyysistä, jolloin opetussuunnitelman sisältöä tarkennetaan siten ja kuvataan ydinosaaminen opiskelijan osaamisena. Opetussuunnitelman tavoitteet ja sisällöt konkretisoidaan niin, että kaikki tietävät, mitä tutkinnon suorittamiseksi on osattava.

• Ydinaineksella tarkoitetaan tutkinnon tavoitteiden saavuttamisen kannalta välttämätöntä oppisisältöä ja opetuksen keskeistä tiedollista ja taidollista ainesta, jonka oppiminen on edellytys uuden aineksen oppimiselle.
• Mukautetut opintokokonaisuudet näkyvät opiskelijan todistuksessa *-merkinnällä, jonka lisäksi laaditaan sanallinen kuvaus opiskelijan osaamisen vahvuuksista.

• Eskola, S., Metsola, l., Miettinen, K., Piha, L., Rahikkala, M-L & Ruuskanen, U. 2007. Kaikille yhteiseen ammatilliseen oppilaitokseen. Puheenvuoroja esteettömyydestä ja saavutettavuudesta. Invalidiliiton julkaisuja.
• HOJKSin arviointi
• Hakala, L. & Haapala, A. Nivel-luokka. Oven avaus peruskoulusta ammattiopintoihin. Toiminnan kuvaus ja kehittämisehdotuksia. Helsinki: Yliopistopaino.
  http://www.kuntoutussaatio.fi/nivel_luokka.pdf
• Mylly, M. & Sipilä, S. (toim) 2004. Erityisopetusta kehittämässä - kokemuksia Kiipulasta. Valkeakoski: Koski-Print.
• Helakorpi, S. & Helander, J. 2005. Itä-Suomen työkoulu 2000-hankkeen arviointitukimus. Itä-Suomen työkoulun julkaisuja 8. Kuopio.
• Piirainen, T. 2005. Jatkuvaa dialogia sosiaalipedagogisesti. Itä-Suomen työkoulun julkaisuja 9. Kuopio.
• Vehkamäki, P. 2004. Julkisuus ja tietosuoja opetustoimessa. Helsinki: Opetushallitus.

On tärkeää huomata, että erityisen tuen tarpeen määrittäminen ja erityisopetuksen saaminen ovat asioita, joiden avulla voidaan ennakoida opiskelijan opintojen eteneminen. HOJKS:n laatiminen ei siis ole opiskeluvaikeuksien ilmaannuttua tapahtuva erityisopetukseen siirto, joka leimaa opiskelijan epäonnistujaksi.

Erityisen tuen saajaksi nimeämisen pohjana käytetään nivelvaiheessa saatuja taustatietoja opiskelijasta, ryhmänohjaajien suorittamia haastatteluja sekä kaikille opiskelijoille tehtyjä oppimisvalmiuksien arviointeja (esim. luki- ja matematiikkatestit). Monissa ammattiopistoissa esityksen erityistuen saajaksi nimeämisestä tekevät ryhmänohjaaja ja erityisopettaja/erityisopetuksen vastuuopettaja (ERVA). Päätöksen erityistuen saajaksi nimeämisestä tekee opiskelijahuoltoryhmä. Päätöksen allekirjoittaa rehtori.

Ammatillisessa koulutuksessa laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) kaikille niille opiskelijoille, jotka tarvitsevat opinnoissaan erityistukea. HOJKSin laadintaprosessissa ovat mukana opiskelija, alaikäisen kohdalla huoltaja, ryhmänohjaaja, opinto-ohjaaja, erityisopettaja/ERVA ja koulunkäyntiavustaja. HOJKS:ia ei välttämättä laadita koko opiskeluajaksi, vaan tuen tarpeen vaatimaksi ajaksi.

HOJKS sisältää taustatiedot, suunnitelman, HOPS:n ja seurannan. HOJKS:n suunnitelmaosiosta tulee ilmetä mahdollisimman yksityiskohtaisesti opiskelijan lähtötilanne sekä opintoihin liittyvät tavoitteet niin lyhyellä kuin pitkälläkin aikavälillä. Tavoitteiden asettaminen on tärkeää, ja niitä voidaan muuttaa opintojen kuluessa. Suunnitelmaan kirjataan erikseen kaikki ne tukimuodot, joilla asetettuihin tavoitteisiin pyritään. Tukimuotoja voivat olla mm. osittainen erityisopetus, koulunkäyntiavustajan/ammattimiehen tuki, mukautus, opiskeluajan pidentäminen, laajennettu työssäoppimisaika, työvaltainen opiskelu jne. HOJKS:ssa on mukana opiskelijan koko kehityskuva; opetus, kuntoutus, terveydenhuolto, opiskelijahuolto ja opiskelijan tarvitsemat palvelut.HOJKS:iin liitetään erityistukea saavan opiskelijan työssäoppimiseen liittyvät asiat. HOPS:iin kirjataan opiskelijan yksilöllinen eteneminen opinnoissa.

HOJKS edellyttää tavoitteiden saavuttamisen jatkuvaa seurantaa ja arviointia. Tästä vastaavat ryhmänohjaaja ja erityisopettaja/ERVA. Heidän tehtävänään on huolehtia, että HOJKS:ssa kuvatut tukimuodot annetaan opiskelijalle ja tarvittaessa tehdään tukisuunnitelmaan muutoksia. HOJKS:n toteutumista seurataan vähintään jaksoittain ja käsitellyt asiat kirjataan HOJKS-lomakkeeseen. Seurannasta tulee ilmetä, mitä tukea opiskelijalle on annettu ja mitä annetulla tuella on saatu aikaan. Monessa oppilaitoksessa on käytössä sähköinen HOJKS-ohjelma. Tämä auttaa tukitoimien seurannassa ja HOJKS:n päivittämisessä.

HOJKS on oltava laadittuna syksyllä 20.9. mennessä ja keväällä 20.1 mennessä (nämä päivämäärät ovat samoja, kuin ammatillisissa oppilaitoksissa on tilastointipäivät). Tällöin HOJKS on tarkistettava ja allekirjoitettava yhdessä erityistukea saavan opiskelijan kanssa. Alaikäisen opiskelijan HOJKS:iin on pyydettävä aina huoltajan allekirjoitus.

HOJKS säilytetään lainmukaisesti. Tämä tarkoittaa HOJKS:n säilyttämistä siten, ettei kukaan ulkopuolinen pääse sitä lukemaan. HOJKS:n laadinnan yhteydessä tulee sopia, kenellä kaikilla HOJKS:ia on oikeus käyttää ja millä ehdoin. Opiskelijaa ja hänen huoltajaansa kuullaan asiassa ja HOJKS:iin kirjataan tehdyt sopimukset. Alkuperäinen HOJKS on opiskelija opintojen aikana ryhmänohjaajalla. Opiskelijalle ja hänen huoltajalleen annetaan HOJKS:sta kopio. Opintojen päätyttyä HOJKS-lomakkeet liitteineen toimitetaan oppilaitoksen kansliaan arkistoimista varten. HOJKS-lomakkeet tulee olla arkistoituna kahdesta - kymmeneen vuotta.

Erityistä tukea tarvitsevia opiskelijoita on hyvin monelaisia. Erityisen tuen tarve vaihtelee vammaisuudesta monenlaisiin arjen elämän vaikeuksiin. Erityisen tuen tarve määritellään aina uudestaan ammatillisten opintojen alussa riippumatta siitä, onko opiskelija saanut erityisopetusta perusopetuksessa. Näin tukitoimet saadaan kohdennetuksi yksilöllisiin tuen tarpeisiin.

Usein erityistä tukea tarvitseva opiskelija on ollut erityisopetuksen piirissä aiemmin: esimerkiksi opiskelija, jonka opintoja on yksilöllistetty perusopetuksessa, joka on opiskellut harjaantumisopetuksessa, aistivammainen opiskelija tai opiskelija, jolla on fyysisiä pitkäaikaissairauksia tai neurologisia vaikeuksia.

Joskus erityisopetuksen tarve ilmenee vasta ammatillisessa koulutuksessa, esim. motivoitumattomat opiskelijat, käyttäytymisellään oirehtivat nuoret, päihdeongelmaiset tai opiskelijat, joilla on sosiaalisia ongelmia tai mielenterveyden vaikeuksia.

Laissa ammatillisesta koulutuksesta (630/98 20§; muutos 18.6.2003/562) määritellään erityisopetuksen peruste:

• Vammaisuuden, sairauden, kehityksessä viivästymisen, tunne-elämän häiriön tai muun syyn vuoksi erityisiä opetus- tai oppilashuoltopalveluja tarvitsevien opiskelijoiden opetus annetaan erityisopetuksena.
• Opiskelijalle tulee laatia henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS).

Erityisopetuksessa voidaan poiketa tämän lain ja sen nojalla annetun asetuksen säännöksistä siten kuin opetussuunnitelman tai tutkinnon perusteissa määrätään.

Asetus ammatillisesta koulutuksesta (630/1998, 8§) puolestaan täsmentää HOJKS:n sisällön:
-
1) suoritettava tutkinto, opetuksessa noudatettavat opetussuunnitelman tai näyttötutkinnon perusteet ja tutkinnon laajuus sekä opiskelijalle laadittu henkilökohtainen opetussuunnitelma
2) millä perusteella opiskelijan opetus annetaan erityisopetuksena
3) mitä opiskelun edellyttämiä erityisiä opetus- ja opiskelijahuollon palveluja opetuksessa tai sen yhteydessä annetaan
4) mitä muita henkilökohtaisia palvelu- ja tukitoimia opiskelija saa.

Erityisopetuksessa opetus on mukautettava siten, että opiskelija mahdollisimman suuressa määrin saavuttaa saman pätevyyden kuin muussa ammatillisessa koulutuksessa.

Erityisopetuksena ei pidetä tukiopetusta, joka annetaan opinnoissa tilapäisesti jälkeen jääneille tai opiskelijalle, jolla on lieviä oppimis- tai sopeutumishäiriöitä.

HOJKS perustuu:

• valtakunnallisen opetussuunnitelman tavoitteisiin kullakin koulutusalalla
• koulukohtaisen opetussuunnitelman tavoitteisiin
• realistisiin ja konkreettisiin henkilökohtaisiin tavoitteisiin
• opiskelijan omiin tavoitteisiin ja edellytyksiin ->
• HOJKS:ssa tulee määritellä sekä pitkän että lyhyen aikavälin tavoitteet.

HOJKS:n määrittelyssä apuna

• Siirtotieto: tiedot edellisestä oppilaitoksesta ja valintavaiheesta
• Opintojen alkuvaiheen arvioinnit, kartoitukset, testit ja havainnot
• Keskustelut ja opiskelijan haastattelut
• Keskustelut kotiväen kanssa
• Oppilaitoksen moniammatillinen henkilökunta.

HOJKS siirtymävaiheessa

Siirto-HOJKS:ksi kutsutaan perusopetuksessa laadittua suunnitelmaa, joka opiskelijan ja/tai hänen huoltajiensa luvalla siirretään ammatilliseen oppilaitokseen. Se on nivelvaiheen tiedonkulun ja ohjausyhteistyön väline, joka sisältää perusopetuksen jälkeisen koulutuksen järjestämisen kannalta olennaiset tiedot seuraavista asioista:

• Erityisopetuksen peruste
• Perusopetuksessa noudatettu opetussuunnitelma ja perusopetuksen aikana ja päättövaiheessa opiskelijalle tarjotut tukitoimet
• Koulumenestys ja jatkosuunnitelmat

Aikuiskoulutuksessa erityisopetusta / erityisiä tukitoimia ei ole kehitetty yhtä järjestelmällisesti kuin perus- ja nuorisoasteella. Esimerkiksi lainsäädäntö ei selkeästi ohjaa koulutuksen järjestäjiä järjestämään erityisiä tukitoimin opiskelijoille. Oman haasteensa aikuiskoulutusjärjestelmälle ja sen kehittämiselle tasa-arvoiseksi koulutusväyläksi kaikille oppijoille tuottaa järjestäjien ja toiminnan rahoittajien moninaisuus ja vuonna 1994 käyttöön otettu aikuisten näyttötutkintojärjestelmä. Näyttötutkintoon sisällytettiin vuonna 2007 henkilökohtaistamisen määräys (Opetushallitus 43/011/2006). Määräys velvoittaa koulutuksen järjestäjän toimimaan niin, että näyttötutkintoon hakeutuvat opiskelijat saavat asiakaslähtöisesti toteutettua neuvontaa, ohjausta ja muita palveluja opintojen hakeutumisen, tutkinnon suorittamisen ja ammattitaidon hankkimisen vaiheissa.

http://www.oph.fi/page.asp?path=1,443,9111,9378
http://www.noste-ohjelma.fi/fin/sivusto.asp?T=1&R=454

http://www.amiedu.net/jokeri/index.htm
http://www.opioppimaan.fi/

Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden määrä on lisääntynyt sekä ammatillisissa oppilaitoksissa että ammatillisissa erityisoppilaitoksissa. Vuonna 2005 erityisopiskelijaksi määriteltyjä opiskelijoita ammatillisissa oppilaitoksissa oli 10070 ja ammatillisissa erityisoppilaitoksissa 3 670. Vastaavat luvut vuonna 1993 olivat 1 747 opiskelijaa ja 2 280 opiskelijaa. Ammatillisen toisen asteen opiskelijoiden kokonaismäärästä erityistä tukea tarvitseviksi on määritelty keskimäärin 7-10% opiskelijoista. Tämän lisäksi koulutuksen piirissä on runsaasti erityistä tukea oppimisessa tarvitsevia opiskelijoita, joita ei ole määritelty erityisopetuksen piiriin.

Ammatillisen erityisopetuksen lähtökohtana on koulutuksellisen tasa-arvon toteutuminen. Opetussuunnitelman perusteiden mukaan jokaisella tulee olla erilaisista oppimisedellytyksistä riippumatta yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua ammatilliseen koulutukseen sekä sijoittua koulutuksen jälkeen työhön ja yhteiskuntaan täysivaltaisena jäsenenä. Tämä opetussuunnitelman perusteiden lause yhdessä valtakunnallisesti linjatun koko ikäluokan kouluttamista koskevan periaatteen kanssa velvoittaa koulutuksen järjestäjiä tarjoamaan koulutusta kaikille alueensa nuorille, vaikka subjektiivista oikeutta perusopetuksen jälkeiseen koulutukseen ei Suomessa olekaan. Yksilön tasa-arvoista oikeutta ammatilliseen koulutukseen pyritään tukemaan oppimisympäristöjä muokkaamalla. Oppimisympäristönä käsitetään fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen ympäristö opiskelijan yksilöllisen tuen tarpeen mukaan. Vaihtoehtoisten toimintamallien luominen ja välitön tuen tarpeeseen reagointi ovat laadukasta yksilön ammatin oppimisen tavoitteita mahdollistavaa toimintaa.

Ammatillinen koulutus on osa opiskelijan suunnitelmallista koulutuspolkua. Ammatillinen koulutus mahdollistaa ammattiin oppimisen ja sen myötä työelämään tai jatkokoulutukseen siirtymisen. Ammatillinen koulutus on avainasemassa erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden opintojen järjestämisessä ja tukemisessa.

Ammatillinen erityisopetus on osa toisen asteen perustutkintoon tähtäävää koulutusta. Erityisopetuksena voidaan toteuttaa myös vammaisten opiskelijoiden valmentavaa ja kuntouttavaa opetusta ja ohjausta. Opetus toteutetaan mahdollisimman pitkälle normaaleissa oppimisympäristöissä, siten että tarjotaan mahdollisuus yksilöllisiin tuki-, oppilashuolto- ja kuntoutuspalveluihin. Oppilaitoksen tukipalvelut kattavat opiskelijan koulutusvaiheen lisäksi transitio- eli siirtymävaiheissa tarvittavan tuen ja ohjauksen.

Erityisopetusta voidaan järjestää kaikissa oppilaitoksissa ja kaikissa perustutkinnoissa. Erityisopetuksessa voidaan poiketa ammatillisen koulutuksen lain ja sen nojalla annetun asetuksen säännöksistä siten kuin opetussuunnitelman tai tutkinnon perusteissa määrätään. Erityisopetuksen järjestämisen periaatteet on kuvattu kaikkien tutkintojen opetussuunnitelmien perusteissa. Opiskelijan kaikinpuolinen tukeminen on oleellinen osa ammatillista koulutusta.

Koulutuksessa tulee kiinnittää huomiota oppimisvalmiuksiltaan ja – tavoitteiltaan erilaisiin opiskelijoihin sekä tarvittaessa kehittää tukitoimia yhteistyössä kotien ja koulun ulkopuolisten asiantuntijoiden kanssa. Opiskelijan myönteistä yksilöllistä kehitystä ja tervettä itsetuntoa tulee tukea.(Opetussuunnitelman perusteet 1.luku.)

Lisäksi opinto-ohjauksen järjestämistä koskevassa luvussa määrätään:

…jokaisella opiskelijalla on oikeus saada henkilökohtaista ja muuta tarpeellista opintojen ohjausta opintojensa ohella riittävästi. Oppilaitoksen tulee huolehtia erityisesti niiden opiskelijoiden ohjauksesta, joilla on opiskeluvaikeuksia (esimerkiksi luki-häiriö), poissaoloja koulutuksesta tai elämänhallintaa liittyviä vaikeuksia.

Oppilaitos saa opiskelijakohtaiseen valtionapuunsa 50%:n korotuksen erityisopetusta saavista opiskelijoista. Tämä edellyttää HOJKS:n laatimista.

Lisätietoja

• http://www.edu.fi/ammatillinen/erityisopetus/amm_eritop_toimenpideohj.pdf

1. Keskustelkaa ryhmässä oppilaitoksenne HOJKS-prosessista. Arvioikaa sitä, miten HOJKS on kuvattu erityisopetussuunnitelmassa, kuinka HOJKS:ia käytetään yksilöllisen opetuksen turvaamisessa, siirtovaiheissa ennen opintoja ja opintojen päättövaiheessa, miten opiskelijan ääni kuuluu prosessissa sekä mitä on moniammatillinen yhteistyö. Kiinnittäkää kuvauksessanne huomio kriittisiin kohtiin: jakakaa hyviä käytäntöjä, mutta tuokaa esiin myös kehittämisen kohteet.

Keskustelkaa oppimispiireissä, jonka pohjalta laaditaan tiivis raportti keskustelusta. Palautus Optimaan.

2. Kokoa verkkokurssin pohjalta itsellesi HOJKS-aineisto.

Lähdemateriaalia:

• HOJKSin arviointi

Olette aiemmassa osiossa (HOJKS-prosessi) perehtyneet oppilaitoksienne erityisopetuksen suunnitelmiin. Tarkastelkaa tässä oppimistehtävässä erityisen tuen määrittelyä oppilaitoksessanne.

Haastattelkaa erityisopettajaa/ERVA-opettajaa ja tukipalveluhenkilöstöä, esim. kuraattoria.

1. Mitkä ovat yleisimmät erityisopetuksen perusteet ja niiden perustelut?
2. Mikä on ryhmänohjaajan rooli HOJKS-työskentelyssä?
3. Miten opettajana voitte hyödyntää tukipalveluhenkilöstöä (esim. kuraattori, terveydenhoitaja)?

Tarkastelkaa yhden valitsemanne erityisopetuksesta saavan opiskelijan oppimishistoriaa.

Haastatelkaa opiskelijaa. Havainnoikaa seuraavia asioita:

• nivelvaiheen siirtotiedot, esim siirto-HOJKS
• opiskelijan erityisen tuen tarve ammatillisissa opinnoissa
• suunnitellut ja toteutuneet tukitoimet
• moniammatillisen yhteistyön hyödyntäminen.

Laatikaa pienryhmässä keskustelunne pohjalta tiivistelmä, joka sisältää kuvauksen ko. opiskelijan opiskelusta sekä tukipalveluhenkilöstön käytöstä.Pohtikaa, kuinka HOJKS-työskentely hänen kohdallaan on sujunut.Tehtävien palautus Optimaan. Sopikaa kouluttajan kanssa Connect Pro-verkkokeskusteluaika. Keskustelussa käsitellään tämän osion tehtäviä.

Lähdemateriaalia:

• oppilaitoksen erityisopetussuunnitelma
• oppilaitoksesi opiskelijahuoltosuunnitelma
• Heinämäki, L. 2007. Varhaista tukea koulun arkeen. Työvälineenä kehittämisvalikko. Stakes oppaita 67.
• Ikonen O., Virtanen P. (toim.) 2007. Erilainen oppija – yhteiseen kouluun. Kokemuksia yksilöllisyyden ja yhteisöllisyyden kehittämisestä. PS-kustannus.
• Miettinen, K. 2008. Opetussuunnitelmat ja erityisopetus ammatillisessa perustutkintokoulutuksessa. Acta Universitas Tamperensis 1308.

Tutustukaa oppimispiireissä lähdemateriaaliin ja oppilaitoksienne erityisopetuksen suunnitelmiin ja siinä HOJKS-prosessiin. Haastatelkaa HOJKS-prosessin kokonaisuuden tueksi erityisopettajaa/ERVA-opettajaa.

• 1. Miten erityisopetuksen suunnitelmaa käytetään oppilaitoksessanne?
• 2. Verratkaa omien oppilaitoksienne HOJKS-prosessia lähteissä oleviin HOJKS-prosessikuvauksiin. Mitä yhtäläisyyksiä, mitä eroja löydätte?

Laatikaa kirjallinen raportti oppilaitostenne HOJKS-prosessin vaiheista. Palautus Optimaan.
Sopikaa kouluttajan kanssa Connect Pro-verkkokeskusteluaika. Verkkokeskustelussa käsitellään HOJKS-prosessin oppimistehtäviä.

Lähdemateriaalia:

• AMES-projektissa tehdyt erityisopetuksen suunnitelmat
• Savon ammatti- ja aikuisopiston erityisopetuksen suunnitelma (pdf)
• Ammattiopisto OMNIAn hojks-suunnitelma (pdf)
• HOJKS-lomakkeita:
  • Futuuri - HOJKS-malli (pdf)
    
  • Erityisopetussuunnitelma- Jyväskylän ammattiopisto (doc)

HOJKSn laatimisen, prosessin ja käytön kehittäminen ja arviointi

HOJKS-työskentelyssä edelleen kehitettäviä ja arvioitavia alueita ovat

• käyttötavat etenkin nivelvaiheissa
• yhteistyö HOJKS-työskentelyssä
• salassapito- ja tiedonsiirtokysymykset
• HOJKSn käyttö arvioinnissa

Kaikille erityisopetukseen siirretyille / otetuille opiskelijoille on lain (L630/98) mukaan laadittava Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma eli HOJKS, johon kirjataan opiskelijan yksilölliset tavoitteet ja tarpeet.

Suunnitelman on asetuksen (A811/98) mukaan kirjattava

• suoritettava tutkinto
• opetuksessa noudatettava opetussuunnitelman tai näyttötutkinnon perusteet
• tutkinnon laajuus
• opiskelijalle laadittu henkilökohtainen opetussuunnitelma
• opiskelijan saamat palvelut ja tukitoimet vastuuhenkilöineen
• erityisopetuksen peruste

Tällä hetkellä HOJKSien muodot vaihtelevat oppilaitoksittain paljon, sillä laki antaa väljät ohjeet niiden laatimiseen.

HOJKS eli henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma tarkoittaa erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan oppimisen, oppimaan ohjaamisen ja tukipalvelujen kokonaissuunnitelmaa. Jokaisen nuoren, jolla on oppimisvaikeuksia, tulee saada yhdenvertainen mahdollisuus koulutukseen integroidussa ympäristössä osana yleistä koulutusjärjestelmää.

HOJKS kokonaisuuden muodostavat opiskelijan, huoltajan opettajan ja muiden asiantuntijoiden toiminta ja tehtävät sekä heidän yhteistyönsä. Keskeisessä roolissa ovat oppimisen tavoitteet ja sisällöt, opetusmenetelmät, oppimisympäristöt, oppimiseen käytettävä aika sekä edistymisen seuranta ja arviointi. Jokaiselle opiskelijalle muodostuu tavoitteellinen kokonaisuus näitä elementtejä muuntelemalla. HOJKSn toteutumista tulee arvioida ja seurata säännöllisesti.

HOJKS-asiakirjan tulee olla ”elävä” opiskelijan edistymisen myötä muuttuva asiakirja, jota käytetään opetuksen suunnittelussa, toteuttamisessa, seurannassa ja arvioinnissa. Sen laajuus ja muoto vaihtelevat opiskelijan edistymisen myötä.

Oleellista on, että HOJKS

• tuo esille opiskelijan vahvuudet ja kiinnostuksen kohteet
• määrittelee opiskelijan oppimisvaikeuden luonteen ja laajuuden
• ottaa huoltajan / edunvalvojan mukaan toimintaan
• ottaa selvää opiskelijan mielipiteistä, toiveista ja havainnoista
• ottaa opiskelijan mukaan oman opiskelusuunnitelman laatimiseen
• ottaa mukaan opetukseen ja ohjaukseen osallistuvat henkilöt
• määrittelee tarvittavat tukitoimet ja henkilöstön
• asettaa opiskelijalle sellaisia yksilöllisiä tavoitteita, jotka pystytään saavuttamaan
• kuvaa opetukseen osallistumisen edellyttämiä toimenpiteitä, joihin tulee ryhtyä erityisopetusta järjestettäessä
• määrittää seuranta- ja arviointimenetelmät ja ajankohdat